torstai 12. marraskuuta 2015

Tyhjä pää.

270 op - ja sehän riittää!

Meitsi valmistu. Uskomatonta.

No siis virallinen valmistumispäivä on tän kuun lopussa, mutta suoritukset on kuitenkin kasassa. Tänään näin vilaukselta oponi, joka huikkasi että oli just laittanut todistusliitteet eteenpäin, ja kaiken pitäisi olla kunnossa niin, että voin kuun viimisenä päivänä hakea paperit.

Fiilis on aika uskomaton. Koulu kesti 4,5 vuotta, ja mulla oli välissä myös yksi välivuosi. Kävin myös ammattikoulun samassa talossa, joten tuntuu, että oon ollut siellä ikuisuuden. Tai no, enpä mä vieläkään sieltä pois pääse ainakaan kolmeen kuukauteen, jään sinne nimittäin heti suoraan töihin. ;)

Työllisyystilanne näyttää nyt oikein hyvältä. Aloitin jo aiemmin syksyllä työt siellä yhdessä musikkiopistossa jossa teen kaksi päivää viikossa, ensi viikolla alkaa kolmen kuukauden sijaisuus konsalla (oli muuten aika hassu tunne hakea henkilökunnan avain kouluun, jossa on opiskellut 7,5 vuotta), ja nyt näyttää siltä, että vuodenvaihteen jälkeen saisin vielä yhdestä kolmannesta musiikkikoulusta kaks päivää. Urakin tuntuu tällä hetkellä just omalta, en olis uskonut, että työtä tekemällä voi tulla niin onnelliseks, kun mä tuun opettamisesta. Hyvältä siis näyttää kaikki. :)

Mulla ei oo viimeisen koulusuorituksen jälkeen ollut vielä yhtäkään kokonaista vapaapäivää, joten vieläkin on pää vähän sekaisin kaikesta. Esimerkiksi tän tekstin kirjottaminen tuntuu nyt ihan ylitsepääsemättömän vaikeelta. Mutta tällänen tilannepäivitys nyt kuitenkin tähän väliin. 

Pakko muuten tähän loppuun jakaa vielä urani yksi tähtihetkistä... Musaopistolla oli eilen oppilasmatinea, jossa mun oppilaat soitti. Kahta säestin pianolla, ja koinpa siinä lavalla sitten elämäni jäätymisen. Mulla oli nuotti edessä, mutta en silti tajunnut yhtään, mistä sävelestä alkusoiton pitäisi alkaa. Aikani nuottia katsottuani ajattelin, että varmaan pakko nyt aloittaa, ja soitin sitten niin totaalisen väärästä kohtaa etten tajua miten se edes on mahdollista. :D Oppilas katsoi mua hölmistyneenä, että "jaa nytkö pitäis alottaa", ja mä jouduin ääneen toteemaan, että tässä nyt näköjään pianisti vähän sekoilee. Toisella otolla sentään meni jo ihan oikeesta sävellajista.

Että sellanen musiikin ammattilainen. ;)