maanantai 26. tammikuuta 2015

OP-PA-RI

Täten tehtäköön bloginkin puolella tiettäväksi, että mun elämässä on alkanut otsikon mukainen vaihe. Vaihe, jonka koko ajan on tiennyt olevan edessäpäin, mutta jonka silti suostuin ottamaan vastaan vasta viimeisenä mahdollisena hetkenä. Opinnäytetyö.

Suoritan opparin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka tarkoittaa siis sitä, että järjestän konsertin ja kirjoitan siitä ikäänkuin raportin. Kirjoitustyötä ei siis ole niin paljon, kuin jos koko homma tulisi kirjallisena, mutta kyllä konsertin järjestämiseenkin (ja siihen harjoitteluun...) aikaa ja energiaa menee. Ja siis tottakai sitä kirjoitushommaakin jonkin verran tulee. 

Aiheena mulla on Sibeliuksen varhaiset, opusnumeroimattomat viuluteokset. Teoksia on yhteensä neljä, ja niistä kaksi laajinta esitän konsertissa. Soiva kesto on jotain n.45min. Kirjalliseen raporttiin tulee sitten sellanen hyvin pieni historiakatsaus säveltäjäherran elämästä, lähinnä niistä nuoruusvuosista, joina hän nuo kyseiset teokset on säveltänyt. Lisäksi vähän viulistista pohdintaa teoksista, kenties vähän jotain vertailua myöhempiin töihin. Luultavasti myös jotain "päiväkirjaa" konsertin järjestämisen ja siihen valmistautumisen vaiheista. Konserttia varten tulisi suunnitella ja kirjoittaa käsiohjelma, joka tulee liitteeksi kirjalliseen työhön, ja lisäksi suunnitella jonkinlainen mainosjuliste (nyt jos koskaan oon kiitollinen graafikkoystävästä!) ja miettiä mainostusta ja markkinointia. Konserttihan on keskiviikkona 25.3., eli ihan pian jo! Kirjallisen työnkin pitäisi valmistua varmaan aika pian sen jälkeen, että ehtii tarkistella ja esitellä ymsymsyms. Melkosella turboaikataululla tässä nyt siis ollaan liikkeellä, mutta toisaalta tiedän, että tää sopii mulle parhaiten. Luultavasti en yhtään enempää tähän käyttäisi kokonaisuudessaan aikaa, vaikka olisinkin aloittanut hommat jo syyskuussa, ihan yhtä viimetippaan kaikki silti jäis ja tulis kiirepaniikki. 

Oon ihan hyvillä mielin tän projektin suhteen. Aihe on kiva ja mua kiinnostava, ja suunnitelmat tuntuu olevan jo ihan hyvällä mallilla. Nyt sitten vaan reeniäreeniälisääreeniä, ja sitä kirjoittamista. Kenties tännekin vielä tulee jotain avautumista aiheesta, ja se mainosjuliste ainakin pitää jakaa, kun niin on painotettu että mainostaa pitää. Tottakai tälläsenä stressaajajännittäjänä huolehdin jo tosi paljon siitä, mikä paniikki varmasti on käsillä sitten ennen konserttia. Mutta täytyy nyt vaan koittaa keskittyä ja pitää ajatukset tässä hetkessä, ja yrittää käyttää tää harjotteluaika mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi hyödyksi. Hankalia hetkiä mahtuu ennalta murehtimattakin matkaan varmasti enemmän kuin tarpeeksi. Ja toisaalta, mikäs hätä mulla tässä on: fakta kuitenkin on se, että saan soittaa hyviä, kauan fanittamiani biisejä hyvän pianistin kanssa omassa konsertissa, jonka saan järjestää ihanassa paikassa (Hiekan taidemuseossa), ja jota toivottavasti tulee monet tutut kuuntelemaan. Ne kaikki järjestelyt ja kirjottamiset ja tylsät muodollisuudet on sitten vaan sellanen pakollinen paha. Näillä ajatuksilla siis projektissa eteenpäin. :)

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Melkein-lomasukat

Kuten kerroin, tein jostain lokakuusta asti joululahjoja muille, joten omat käsityöt olivat koko syksyn tauolla. Niimpä ostin itselleni joululahjaksi villasukkalangat, ja tarkoitus oli saada loman aikana sukkapari valmiiksi. Nää olikin sitten vähän suuritöisemmät, kuin odotin, ja valmistuivat vasta tänään.

Joten saanko esitellä, lomasukat melkein-lomasukat:


Ohje täältä, lankana Vikingin Ville, jota saa ainakin Tampereen Lankamaailmasta. Löysin kyseisen kaupan kesällä, enkä oo sen jälkeen ostanut muualta lankoja. Aivan ihana kauppa!

Pari päivää sitten sain valmiiks myös uuden bambutiskirätin omaan keittiöön. En tajunnut heti ottaa kuvaa, enkä nyt enää koe sitä kovin inspiroivaksi, kun rättiä on jo käytetty ;), mutta malli on tämä Prinsessajuttu-blogissa oleva, ja väri on musta. Tein muistaakseni jossain vaiheessa kesää ensimmäiset bamburätit, ja sen jälkeen meillä ei oo muunlaisia enää käytetty. Ne on monin tavoin käteviä: niitä tarvii aina, ne on nopee ja helppo tehdä, ja ekologisuudesta tietysti plussaa. 

Lisäksi oon muutaman palan verran edistänyt viime kesänä aloitettua ikuisuusprojektia, eli olohuoneen torkkupeittoa. En muista, oonko puhunut siitä täällä mitään, mutta tämännäköisiä paloja pitäis tehdä vielä moooooonta:


"No olipa yllättävää. Eiks sitä joskus vois vähän muitakin värejä käyttää?" tokaisi äitini, kun esittelin valitsemiani lankoja ja valmiita paloja. Kiitti hei!

Tein paloja kesällä turbovauhtia, ja 1/3 paloista valmistui jalkapallon mm-kisoja katsellen. Yhdistänkin noi peittopalat varmaan ikuisesti jalkapalloon. Sitten kyllästyin, ja virkkailut jäivät loppuvuodeksi. Nyt innostuin taas, ja lisämotivaatiota tuo se, että sain valtavan inspiraation vielä isommasta, valkoisesta kahden hengen torkkupeitosta makkariin.  Päätin kuitenkin, etten aloita sitä, ennenkuin tämä edellinen on valmis.

Mulla on nyt vapaapäivä, ja yritän vielä saada ommeltua itselleni samanmoisen pikku-meikkipussukan, mitä tein joululahjoiksi. Mulla on ollut äidin ompelukone lainassa jo jonkin aikaa, ja tässä tammikuun aikana se pitäisi palauttaa. Täytyy siis koittaa saada ommeltua kaikki mahdollinen, mitä nyt tekee mieli.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Tehohoidolla kevätkauteen

Mun hiuspohja on vähän protestoinut tätä talvea ja vaihtuvia säätiloja kutisemalla ja hilseilemällä, joten nyt näin ennen kevätlukukauden alkua päätin antaa sille kunnon tehohoidon. Tässä aseet:


Eli käytössä sokeri, vihreä savijauhe ja kookosöljy. Niistä sekoitin kuorinta-aineen sekä savinaamion.


Kuorinta-aineessa on n.2rkl kookosöljyä ja n. 1tl sokeria. Savinaamiosta tein vähän ohjeistusta löysempää, jotta se olisi helpompi hieroa hiuksiin.

Kolmivaiheisen hoidon ensimmäinen osa oli kuorinta. Hieroin kookosöljy-sokerimössön hiuspohjaan, ja pyörittelin ehkä noin viiden minuutin ajan. Huuhtelin pois vedellä ja ihan pienellä määrällä shampoota (kookosöljy jättää hiukset lähmäisiksi, en siis yrittänytkään vielä tässä vaiheessa saada kaikkea pois). 

Seuraavana hieroin savinaamion hiuspohjaan. Se sai vaikuttaa ehkä noin puolisen tuntia. Luulen, että myös kaikki kuivashampoo- sekä hiuslakkajämät ovat yksi syy tuohon päänahan kutinaan, ja saven sanotaankin imevän tehokkaasti itseensä kaikkia epäpuhtauksia. Savinaamio lähti helposti pois pelkällä vesipesulla.

Kolmanneksi levitin vielä kauttaaltaan hiuksille kookosöljyä. Latvat eivät vielä lokakuisen kampaamokäynnin jälkeen ole alkaneet pahasti kuivua, mutta tuskimpa tuollainen tehokosteutus pahaakaan tekee. Laitoin hiukset sykerönutturalle ja kiedoin pyyhkeeseen, ja annoin öljyn vaikuttaa hiuksissa ihan reilun aikaa. En katsonut kelloa, mutta varmasti vähintään 45min. Öljyhoidon jälkeen pesin hiukset ihan normaalisti shampoolla. Hoitoainetta en kokenut tarpeelliseksi, sillä öljyä varmasti jäi yhden pesun jäljiltä hiuksiin vielä vähän.

Katsotaan, josko näillä eväillä saatais tuo hiuspohja taas tyytyväiseksi!

maanantai 5. tammikuuta 2015

Joululahjoja ja muita lomapuuhia

Hengissä ollaan!

Joulukuu oli melkoisen, noh, kiireinen. Syksyllä kuvittelin, että joulukuussa sitten laitan jouluvaloja ja leivon ja kuuntelen joululauluja ja fiilistelen. HAH HAH HAH. Ainoat "joulukoristeet" tässä taloudessa oli maailman yksinkertaisimmat, valkoiset "adventti"kynttilät Ikeasta, 4kpl/0,99€, sekä eteisen peilin ympärillä olevat valot, joiden töpseli laitettiin joulun kunniaksi seinään. ;)

No, vähän sentään jotain ehdin puuhailla keikka- ja kouluhommien lisäksi.


Tein ekaa kertaa elämässäni ite piparkakkutaikinan, ja siitä leivottiin yhdessä pupuja, sydämiä ja, öh, piparkakkuja? Onko tolle keskimmäiselle muodolle joku muu nimi? :D Oisin tahtonut tehdä myös piparkakkutalon, ja lisäksi koristella noita pipareita hienosti, mutta ei aika riittänyt sitten millään. Mutta hyvin noi noinkin maistui, yhtäkään ei jäänyt syömättä. :)

Tein tänä jouluna suurimman osan joululahjoista itse. Suosittelen, mikäli kaipaat joulunalusaikaasi stressiä, kiirettä, paniikkia ja unettomia öitä! ;) Ihan kaikkia suunnittelemiani juttuja en ehtinyt toteuttaa, mutta oon kuitenkin saldoon tosi tyytyväinen. Tässä muutamia kuvia, osa lahjoista oli kuvausvaiheessa jo paketissa tai vielä työn alla.

Neulesettiä Jussille. Jos joku olis kertonut, kauan ton huivin neulomisessa menee, nii en taatusti olis alkanu tekeen sitä. Mutta tulipahan ehkä hienoin juttu, mitä oon koskaan tehny! Tekniikkana kaksivärinen patenttineule, jota myös briossineuleeksi oon kuullut kutsuttavan.



En ollut vielä ehtinyt tehdä jo 9kk ikään ehtineelle suvun pienimmälle oikeastaan mitään, joten nyt olikin jo korkea aika. Törmäsin Pinterestissä näihin ylisöpöihin pikkupöllöihin, ja kun pienen inventaarion jälkeen totesin, että langatkin löytyvät jo omista jemmoista, alkoi näiden tehtailu. Näistä tuli niin söpöjä, että en meinannut raaskia ees antaa näitä pois.. :D Pitänee tehdä itselle kans!


Pikkuisia meikkipussukoita serkkutytöille, ja näiden lisäksi vielä yksi samanlainen kälylle, mutta se oli ehtinyt jo pakettiin. Oon ommellut elämäni aikana tosi vähän, ja melkoista säätöä oli näidenkin kanssa. Milloin oli vetoketju väärin päin ja milloin kankaat nurinnarin.. Eli siihen tekovaiheen sähläyksen ja purkamisen määrään nähden oon tosi tyytyväinen. ;) Näihinkin ohje löytyi Pinterestistä.


Lasinalusia ja tiskirättejä tädeille, mummulle ja anopille. Kuvassa ei oo kaikki. Lasinalusten ohje on Prinsessajuttu-blogista, tiskirätit omasta päästä.


Pipo iskälle ja villasukat pikkuveljelle. 

Onneksi sentään olin viisas, ja aloitin joitain juttuja tekemään jo lokakuun puolella. Silti tuli aivan järjetön kiire, ja viimeiset tiskirätitkin valmistuivat vasta aatonaaton ja aaton välisenä yönä. Kaikesta stressistä ja kiireestä huolimatta oli kyllä tosi kivaa antaa itetehtyjä juttuja. :)



Jouluaatoksi ehdin tehdä myös kakun, josta mun mielestä tuli tosi hyvää, ja menekistä päätellen muillekin maistui. Ohjeena oli Kinuskikissan Glögikakku, koristelu on myös netistä bongattu.

Joulua vietettiin molempien perheiden ja sukujen luona. Kolmen päivän aikana ehdittiin käydä kuudessa eri paikassa, eli ihan tehokkaat joulunpyhät. ;) Meno oli onneksi joka paikassa tosi rentoa, ja ruoka, no, ruoka, tuskin siitä tarvii sen enempää sanoa.

Välipäivät meni, ja vuodenvaihdetta tultiin juhlistamaan takaisin Tampereelle. Juhlinnat sujuivat näin lennokkaissa merkeissä:


No okei okei, oltiin me ennen tota väsähdystä syöty, pelailtu ja käyty ampumassa ja katsomassa raketteja Rosendahlilla. Ampumisten jälkeen tultiin syömään vielä uus satsi tortilloja, ja sen jälkeen väsähdettiin kaikki neljä. Siinä sitten istuttiin ja ihmeteltiin hetki, kunnes Jussin kans luovutettiin ja tultiin kotiin nukkuun. 

Lomahommat alkaa pikkuhiljaa olla lopuillaan, ja on aika kääntää katse alkaneeseen vuoteen. Se tulee aivan taatusti pitämään sisällään mittaamattoman määrän stressiä ja paineita, mutta toivottavasti myös onnistumisen kokemuksia ja helpottuneisuutta. Edessä olis nimittäin valmistuminen koulusta, ja kaikki, mitä siihen liittyy. Oppari ja pari pienempää juttua on toivottavasti valmiina ennen kesää, ja syksylle jää sitten iso, iso B-kurssi, josta saatte ihan taatusti lukea kriiseilyä ja panikointia, mikäli vaan matkassa pysytte. 

Olkoon alkanut vuosi jokaiselle ihan erityisen hyvä!