sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Tule, Joulu kultainen!


Pikkuhiljaa alkaa joulumieli ja -rauha löytää tiensä myös tähän huusholliin.

Torstaina olin siis ihan koko päivän, aamusta iltaan koulussa, ja illalla vielä viimeisenä ohjelmana oli niinkin pieni juttu, kuin opiskelijakonsertissa erään aika ison ja vaikeen biisin esittäminen. Ihan mukavasti siitä selvittiin, ja muutenkin meni tällä viikolla tentit yms. muut palautettavat asiat tosi hyvin. Ihan mukava juttu, sillä oon kyllä mennyt ihan säästöliekillä nää viimeiset viikot. Tän parempaan paikkaan ei ois loma voinut tulla, ja nyt se onkin ihanaa aloittaa, kun tietää syksyn aikana tehneensä kaiken, mitä pitikin.

Perjantaina lähdettiin heti aamulla IdeaParkiin ostamaan niitä joululahjoja... Hieman viimetippaan tosiaan jäi tänä vuonna, ja vieläkin itseasiassa puuttuu muutama.. Saatiin kuitenkin melkein kaikki, mitä haettiinkin. Oli hyvä juttu mennä jo heti aamusta, eipä olla nimittäin varmaan koskaan käyty tuolla niin, et ois ollu noin vähän porukkaa! Oltiin kyllä varauduttu siihen, et kova ruuhka saattais olla jo aamulla, mut eipä ollut. Shoppailujen jälkeen lähdettiin käymään Jussin isovanhemmilla. Haettiin ja koristeltiin heille joulukuusi. Oli kyllä ihanaa puuhaa, monellakin tapaa. Koristelusta oli heille tosi suuri apu, mutta lisäksi se oli itselle oikeestaan ensimmäinen konkreettinen merkki siitä, että nyt se joulu ihan oikeesti tulee, ja nyt ei tarvi enää kiirehtiä mihinkään tai huolehtia mistään muusta kuin siitä, onko kuusenkynttilät nyt varmasti aivan symmetrisesti ja nätisti laitettu.


Eilen vietinkin jo lähes täydellistä lomapäivää (ohjelmassa nukkumista, lastenelokuvien katselua, hyvän ruuan laittamista ja rauhassa syömistä, lahjojen paketointia jne.) ja saman menon olis tarkoitus jatkua tänään. Paitsi että ehkä meen käymään vielä siellä kaupungilla.  Mitään ihmeellisiä joululeipomisia en aio harrastaa, mutta viime vuonna tekemääni valkosuklaasinappia on tilattu pariin paikkaan lisää, joten sitä taidan yhden satsin keitellä. 

Jouluaattopäivä/iltapäivä vietetään Jussin suvun kanssa, ja illaksi ajellaan vielä Köyliöön mun porukoille. Siellä ollaankin sit varmaan koko loppujoulu. Jouluaamuna soitan kirkossa muutaman joululaulun, mutta sen lisäksi ei sitten sukuloinnin lisäksi taida muuta ohjelmaa ollakaan. Ja sehän käy.


Näissä kuvissa näkyykin oikeastaan kaikki meidän kotoa löytyvät, joulun tuloon jollain tapaa viittaavat asiat.. ;) Kyllä mulla kaikenlaisia suunnitelmia oli, mutmut.. Noo, ens jouluna sitte!



Ihanaa, levollista ja rauhallista joulua kaikille! 

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivä Ruotsissa + meikkihömppää

Tänä vuonna vietin itsenäisyyspäivää vähän eri tavalla, kuin yleensä. Pakattiin nimittäin Valkia-ryhmän kanssa kimpsumme ja käännettiin nokat kohti Ruotsia, jossa esitimme eräässä suomenkielisessä seurakunnassa Suomalaista Messua. Olin edelleen aika töttöröö oopperaproduktiosta, joka oli loppunut vasta muutama päivä ennen lähtöä, mutta toisaalta oli kyllä niin ihanaa ja virkistävää päästä soittamaan jotain muuta jonnekin ihan muualle ja ihan muiden ihmisten kanssa. (Välihuomiona, ooppera soi edelleen päässä joka päivä. Koskahan siitä oikein pääsee yli?)

Torstaina lähdettiin Tampereelta kohti Turkua, josta laiva kuljetti meidät Ruotsin puolelle. Perjantaina meitä odottikin sitten mun tähänastisen elämäni pelottavin automatka. Ajettiin neljä tuntia Tukholmasta etelään, ja oli meinaan hieman huono keli.. Kuva puhukoon puolestaan, ei siitä sen enempää.
Ajokeli oli välillä tätä luokkaa. Tästä ei näy se, että tie oli aivan peilikirkas jäästä.

Onneksi päästiin perille kuitenkin turvallisesti. Paikanpäällä meistä pidettiin tosi hyvää huolta, ruuasta ei ainakaan ollut pulaa. Kova myrsky valitettavasti vähän rajoitti yleisömäärää, mutta kaikki ne, jotka paikalle pääsivät, olivat selvästi todella liikuttuneita ja otettuja siitä, että ollaan tultu heille esittämään suomalaista musiikkia suomenkielellä. Varmaan yks parhaista keikoista, joita koskaan oon soittanut. :)

Valkia. Kuva lainattu Mika Roineelta.
Yövyttiin pienessä, söpössä hotellissa, ja seuraavana aamuna lähdettiin ajamaan takaisin Tukholmaan. Tällä kertaa päästiin ajamaan samaa motaria jo jopa ihan rajoitusten mukaan, ja mäkin uskalsin nukkua osan matkasta. Pysättiin ostamaan evästä, ja mä bongasin hauskan kivennäisvesimaun.


Tukholmassa meillä oli muutama tunti aikaa shoppailla ja katsella. Siellä oli tosi kaunista, kuten yleensäkin. Mulle melkein aina Ruotsissa käydessäni iskee pieni Ruotsi-kaipuu... Siis että tykkäisin oikeesti varmaan tosi paljon asua siellä. Maaseutu on ihan uskomattoman kaunista, ja Tukholma vaan on.. no, iso ja upea kaupunki. Harmillisen kallis vaan. 


Mutta arvatkaas mihin nää tytöt suuntas melkein ensimmäisenä?


Tittididii! Tuolla sitten vietettiinkin tovi jos toinenkin... ;) Toisaalta onni, että hinnat oli niin korkeet, niin ei sentään ihan täysin voinut menettää järkeään.. Mutta eipä sieltä nyt silti tyhjin käsin tullut lähdettyä.


Mukaan tarttui Sephoran oman meikkisarjan nudenvärinen kajal-kynä sekä Benefitin Brow Zings -kulmienmuotoilusetti sävyssä Light. Mun edellinen (toisen merkkinen) nudekajal alkoikin olla jo niin vanha, että sen käyttö melkein ällötti, ja uusi tällainen onkin ollut ostoslistalla jo pitkään. Brow Zings:n kaltaisia heräteostoksia taas en meikkirintamalla oo harrastanut aikoihin (yleensä siis teen mulle uudesta tuotteesta ostopäätöksen vasta, kun oon lukenut tuotteesta hyviä kommentteja vähintään viidestäkymmenestä blogista...), mutta voi miten iloinen oon, että nyt ostin tän enkä jäänyt jahkailemaan! Tähän asti oon sutinut kulmiin  vaan ruskeaa luomiväriä. Brow Zings:n kanssa homma toimii niin, että kulmat muotoillaan ensin vahamaisella värillä, joka levitetään tuolla mukana tulleella viistopäisellä siveltimellä. Homma viimeistellään toisella, puuterimaisella värillä. Puuteri kiinnittää vahan, ja värittää myös niitä kohtia, joihin vahaa ei ole laittanut (jos ihan koko kulmat värittää vahalla, saattaa tuloksesta tulla vähän tönkkö). Pelkän luomivärin kanssa ongelma oli yleensä se, että päivän mittaan se pikkuhiljaa katosi hien/ihon rasvojen/yms mukana. Tuo vaha on sen verran tiukempaa, varsinkin, kun se vielä kiinnitetään puuterimaisella värillä, että kulmat pysyvät kyllä tosi siistinä ihan aamusta iltaan. Suosittelen siis!

Nämä siis Sephorasta. Valikoimiin ei muuten kuulunut ollenkaan Urban Decay. Jos olis kuulunut, niin ihan varmasti jotain sen merkkistäkin olisi tarttunut mukaan... Mutta näiden lisäksi laivan Tax Freessa sattui pieni hurahdus. Oonkin varmaan kertonut, että Lancomen ripsarit on mun lemppareita, ja niistä erityisesti Doll Eyes -ripsari. Oon nyt jo jonkin aikaa käyttänyt muita, ihan vaan koska Lancomet on niin kalliita ettei oo varaa niitä pelkästään käyttää, mutta nyt kyllä Tax Freessa mun silmille pomppas jotain, mitä en vaan voinut vastustaa. 

Siis kattokaa nyt, miten söpö pakkaus!! (Pahoittelut muuten kuvien laadusta, ne on otettu laivan hytin keltaisessa valossa..) Tää söpöläinen kuuluu kokoelmaan, jonka Lancomelle on suunnitellut muotisuunnittelija Alber Elbaz. Mun ripsari loppuu joka tapauksessa kohta, ja vielä kun mun lemppari-Lancome oli saanut päälleen kokoelman suloisimmat vaatteet, en vaan voinut vastustaa kiusausta. Vielä en oo korkannut tätä, haluun käyttää vanhan eka loppuun, mutta tosiaan mulla on aikaisemmin ollut muutama noita Doll Eyes -ripsareita ihan normi mustassa purkissa, joten luulisin ettei tarvi pettyä.

Nyt ainakin on varmaa se, että Naked 3 -paletti saa jonkin aikaa odottaa, sen verran tuli näitä suunnittelemattomia ostoksia tehtyä...

Käytiin hyvästelemässä Ruotsi vielä paluulaivan perästä.

On se nätti.
Jussille iski niin kova kateus mun laivareissaamisesta, että varattiin joululomalle jo seuraava risteily. Silloin täytyy kyllä pitää kukkaronnyörit "vähän" tiukemmalla... :P

Nyt kouluhommien pariin... Viimeinen rutistus edessä vielä ens viikolla (tentti + kaks isoa palautustyötä + kaks kouluesiintymistä.. miten tässä taas kävi näin...) ja sitten voikin jo alkaa odottaa joulua.. En muuten oo ostanut vielä yhtäkään joululahjaa, puhumattakaan siitä, et mulla olis jotain hajua mitä aion ostaa! ;) Mut onhan tässä vielä monta päivää...

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Mun e-e-eteisestä puuttui palanen... vaan eipä puutu enää

Ollaan asuttu täällä kämpässä reilu vuosi (Jussi melkein kaks, mutta jostain syystä sisustusjutut tulivat ajankohtaisemmiksi vasta siinä vaiheessa, kun mä muutin tänne...), ja edelleen täällä on jotkut sisustusjutut ihan kesken. Ei olla esim. tehty seiniin vielä yhtäkään reikää... 

Monetkaan jutut eivät oo todellakaan mitään isoja, ja se tuli todistettua taas tänään, kun saatiin vihdoin hommattua yksi eteisen puuttuvista palasista: kenkäteline.
Kas näin. Heti paljon siistimpää ja tilavampaa. Kenkäteline ja hattuhylly ei ihan oo samaa paria, toi hattuhylly oli täällä kämpässä valmiina. Valkoinen kenkäteline valittiin tästä syystä:

Vastapäisellä seinällä olevat eteiskalusteet on valkoisia, ja ajatus on, että nuo kulkisivat sitten joskus mukana myös seuraavaan kotiin, joten siksi mätsättiin teline mieluummin näiden kanssa. Valkoinen lipasto tuli mun mukana vanhasta kämpästäni, ja peili oli toinen niistä pitkään puuttuneista palasista, joka saatiin hommattua sentään jo muutama viikko sitten. Kyllä, olen nainen, ja onnistuin asumaan yli vuoden ilman kokovartalopeiliä!  Peili sai tänään ylleen vähän valoa, vaikka sitten joulun kunniaksi. Lipaston yläpuoleinen seinä näyttää melkosen tyhjältä, siihen vois laittaa esim. vielä pienen peilin ja naulakon avaimille,  tai taulun, tms. Mutta todennäköistä on, ettei siihen tällä meidän sisustustahdilla ainakaan pariin vuoteen ilmesty yhtään mitään. ;)

Hommattiin teline Ikeasta, ja mun oli samalla tarkoitus ostella sieltä vähän joulujuttuja kotiin. Vaan enpäs sitten ostanutkaan: melkein kaikki joulujutut oli sieltä jo myyty! Muutama hassu "Loput joulukoristeet -50%" -hylly siellä oli, mutta eipä niissäkään oikeestaan juuri mitään kivaa enää ollut. Melkosen vähäisiksi taitaa jäädä tän huushollin joulukoristelut tänä vuonna, vaikka ihan muuta uhosinkin vielä pari kk sitten...

Nyt meen askarteleen joulukortit loppuun. Uhkaavasti näyttää siltä, että saan ne postiin jopa ennen sitä viimeistä mahdollista päivää... ;)

maanantai 2. joulukuuta 2013

Projekti "Joulusiivous" part 1: Meikkipöytä

Marraskuu meni oopperan takia aikamoisessa sumussa ja hullunmyllyssä. Viimeinen näytös oli lauantaina. Yritin tässä vähän kirjoittaa fiiliksiä, mutta totesin sen mahdottomaksi. Kun on kuusi viikkoa tehnyt intensiivisesti töitä yhden musiikkikirjallisuuden vaikeimpiin kuuluvan teoksen kanssa, saanut jakaa onnistumisen  kokemuksia yli 80 opiskelijan kanssa, esittänyt sen kuusi kertaa lähes joka kerta parantaen, lukenut huippuarvostelut mm. Aamulehdestä, on aika vaikea käsittää, että yhtäkkiä se onkin ohi. Voin vaan kuvitella mikä fiilis on esim. laulusolisteilla, jotka on tuota reenanneet jo varmaan jostain viime keväästä asti..

Mutta, kuten jotkut on ehkä huomanneet, niin esim. tälle blogille ei pahemmin ole jäänyt aikaa. Mutta eipä oo paljoo millekään muullekaan, ja sen huomaa esim. kodin siisteydessä. Tai siis "siisteydessä".. Oon muutekin maailman laiskin siivooja, mutta viimeisten viikkojen aikana tilanne on päässyt riistäytymään käsistä pahemman kerran. Tänään aamulla mulla palo käämit lopullisesti, ja päätin siivota edes jotain. Aloitin sitten tärkeimmästä, eli kampauspöydästä. ;) Muistin, et Sanni kirjoitti blogiinsa joskus raporttia omasta vastaavasta urakastaan, ja päätin testata, oisko homma mukavampaa jos itsekin kuvailis samalla. Tosin toi Sannin juttu on mun mielestä ihan huijausta, sillä ei toi pöytä sotkuisenakaan ole mitään verrattuna siihen, mistä itse aloitin...

Siivouksen aikana totesin, että homma todella sujui paljon joutuisammin ja mukavammin, kun tällä tavalla dokumentoi sitä samalla. Suunnittelinkin, että suorittaisin samalla tavalla koko  kodin joulusiivouksen, ihan vaan tuomaan itselleni intoa siihen hommaan, ja senpä vuoksi aloitinkin otsikossa uuden projektisarjan (joku ehkä muistaa kesäparvekejutut). Joojoo, ei huolta, en aio laittaa tänne kuvia vessan siivouksesta tai muusta yhtä ällöttävästä. Mutta ehkäpä tästä sais vähän lisäinspistä esim. olohuoneen ison tavarasyöppö-Expedit -hyllyn tyhjentämiseen tai askartelulaatikoiden läpikäymiseen?

Mutta nyt sen kampauspöydän kimppuun... Laitetaanpa ekaksi kuitenkin nyt kuva siitä, miltä pöytä lopulta näytti, ihan vaan ettei ensimmäinen tästä jutusta näkyvä kuva esim. lukijoiden sivujen reunalla ole se pahin pyörremyrsky... ;)

Eli tähän siis lopulta päädyttiin... 

...vaan mistä...?

No, tästä...:


Tiedän. Noloa. Hei, olen Elina, olen sotkuinen ihminen. Niin, joko ymmärrätte, miksi tuossa Sannin postauksessa ensimmäinen kuva näyttää mun mielestä melko pliisulta? Mutta kuten ylempi kuva jo paljasti, ei tätä tuhoa kovin kauaa kestänyt.

Siivouslook: yönuttura ja -paita.
Tältä näytti vetolaatikon sisältö:


Kuten varmaan arvaatte, aika paljon tuossa oli turhaa tavaraa. Ensimmäiseksi yritinkin bongata sotkun keskeltä kaikki vanhaksi jääneet sekä loppuneet tuotteet.

Kuivuneita kynsilakkoja.
Kaks tyhjää dödöä edessä sekä kaks lähes täyttä takana.
Mikä siinä on, että kun joku tuote loppuu niin sitä tyhjää purkkia ei voi heittää roskiin, vaikka pöydällä oliskin jo uus samanlainen? Tässä esimerkki siitä.
Tästä yllätyin itse ehkä eniten. On melko normaalia, että yks kuivunut ripsari löytyy, mutta että kolme?! No, roskiin meni nämäkin.

Onko muita, joiden mielestä on tosi surullista heittää tällaisia juttuja pois? Annettiin viime vuonna poikien kans iskälle ja äidille lahjaks liput koko poppoolle tuohon konserttiin, ja meillä oli tosi hauska ilta. En mä itseasiassa vieläkään näitä ees raaskinut laittaa roskiin... :s mutta kampauspöydän uumeniin ne eivät enää jääneet.
Välivaihetta. On se jo siistimpi, kuin ekassa kuvassa!
Tämän kuvan olisin halunnut laittaa ennen edellistä, mutta jostain syystä juuri se oli ainut väli, johon blogger ei antanut minun sitä enää jälkikäteen siirtää. Loogista? Mutta tuossa siis ehkä jännimmät asiat, mitä siivouksen yhteydessä löytyi. Ylävasemmalla sähköisen hyttyskarkottimen myrkkytyynyjä(??). Sitä sopii miettiä, mitä ne tekivät mun meikkipöydällä. Siivouksessa löytyneillä roposilla voin onneksi laittaa elämän risaiseksi. Kynätkin ovat ehdottomasti tärkeitä meikatessa... Ja noita tyhjiä piilarikoteloita löytyi vaikka kuinka monta. Tosin niille on aina silloin tällöin myös käyttöä. Käytän aina joskus sellaista kuparin väristä luomiväriä (josta näkyy vasemmanpuolesisessa rippeet), mitä täytyy levittää kostealla siveltimellä. Tuollaiseen tyhjään piilarikoteloon on tosi kätevää ottaa vettä, sitä kun tarvii vaan tipan tai pari. Myös rajaukset teen joskus veteen kastetulla rajaussiveltimellä.


Kun turhat purkit ja putelit olivat lentäneet roskiin, oli aika aloittaa tavaroiden järjestely (jota näköjään välivaihekuvassa olin vähän jo ehtinyt aloittaa). Samalla tuli tehtyä pientä inventaariota.

Meikkipussi ja sivellinkotelo jäävät yleensä aina pöydälle lojumaan ja tilaa viemään. Näin tyhjänä ja rullattuna ne menee kuitenkin tosi pieneen tilaan.

Siveltimiä säilytän supersöpössä hajuvesipakkauksessa, jonka onneks oon joskus kauan sitten säästänyt.

bareMinerals -purkkeja on näköjään päässyt vähän kertymään... Ylhäältä alas: luomiväri, poskipuna, aurinkopuuteri, kaks erisävyistä meikkipohjaa sekä Redness Remedy.

Liputan meikkipohjissa siis bM:n nimeen, mutta pari hätävaraakin löytyy. Lumenea en oikeestaan käytä, ja sen voin vaikka lahjoittaa jollekin, jos joku tahtoo. Ehkä n. puolet jäljellä. Benecosia taas tulee käytettyä vähän useamminkin, jos esim. iho on jostain syystä herkkänä, eikä karhealla kabukilla pyörittely houkuttele.

Lopulta oltiin jo niin pitkällä, että pystyin erottelemaan jäljelle jääneet tuotteet kahteen osaan; niihin, joita käytän lähes päivittäin, sekä niihin loppuihin. Päivittäin käytössä olevat sijoitin pöydällä olevaan Luhdan koriin.
Tässä loput, jotka pääsivät säilytykseen laatikkoon.
Vielä vähän pölyjen pyyhkimistä (mitä muuten riitti), ja sitten tadaa!


Vasemmalla kynsiasiat + "ylimääräiset" meikit, keskellä sekalaista ja oikealla hiusjutut.

Valmista tuli! Ja näyttää muuten yhä siistiltä, vaikka tässä välissä kerkesin jo pika-arkimeikin tehdäkin... ;)

Lemppariyksityiskohtia
On viimeaikoina ollut melko kosmetiikkapainoista höpöttelyä tää blogi, mutta laitan sen ihan täysin ton oopperan piikkiin. Jospa tää tästä nyt taas... Tänään muuten siivoilujen myötä joulufiilikset nosti hiukan päätään! Et jotain siihen liittyvää mahdollisesti ainakin tulossa. :)

Mutta nyt nukkumaan. Toivottavasti ette saa painajaisia mun järkyttävän sotkuisestä pöydästä... ;)