tiistai 26. marraskuuta 2013

Nouuuuu!

Tässä pieni prinsessakohtauskiukkupurkaus tiistain kunniaksi.

Nukuin pommiin, viulunsoitto oli luokattoman huonoa, ja kun yritin päästä kotiin pakoon julmaa maailmaa, bussi lähti suoraan mun nenän edestä. Ja sitten mun silmille lävähtää tämä:


kuvat Urban Decay.
Iiiiihania, ruusuisen neutraaleja, muitakin kuin ruskean eri sävyjä. Laatu taatusti huippuluokkaa.

En todellakaan tarvi, mutku haluuuuuuun...

torstai 21. marraskuuta 2013

kosmetiikkahömpänpömppää

Mun meikkivarastot on vähän täydentyneet viime viikkoina, ja nyt ajattelinkin lätistä niistä muutaman sanasen. Aloitetaan vaikka kynsilakoista. Niin siinä kävi, että viimekesäisten kynsilakkakokeilujen jälkeen jäin vähän koukkuun. En oo enää voinut kasvattaa kynsiä yhtä pitkiksi, mutta tajusin, että kyllähän lyhyitäkin kynsiä voi lakata. Niinpä "huimat" kynsilakkavarastoni ovat parin viikon sisään täydentyneet kolmella. Kaksi Lumenen hiekkalakkaa ja yksi Essien creme.  Lumenen hiekkalakat ovatkin molemmat vilahtaneet Ostolakossa-blogissa (tämä ja tämä). Kultaisen ostin välittömästi tuon ekan postauksen luettuani, ja tummemman sit pari päivää myöhemmin, huom., ennen Virven postausta (oon siis niin muodin aallonharjalla). Ja noihan on aivan uskomattoman ihania, kuten kuvista näkyy! Erityisesti tykkään siitä, et ne kuivuu niin nopeesti, ja vaikka kynttä kolhisikin johonkin ennen kuin lakka on täysin kuivunut, niin sitä ei ees huomaa. Cremelakkoihin kun jää pienestäkin osumasta hirveet jäljet ja naarmut.

Ja sitten se Essie. Sävy on A Crewed Interest, josta siitäkin Virve on joskus kirjoittanut (tässä). Sävy on käsittääkseni kevään 2012 kokoelmasta, eikä sitä Suomesta enää saa, joten tilasin FeelUniquesta. Täytyy myöntää, et tää lakka oli vähän pettymys. Sävy on aivan ihana, mutta purkissa oleva sivellin on ihan erilainen, kun noissa muissa Essien lakoissa. Hah, taas siteeraan Virveä, mutta tämä postaus valotti asiaa hieman. Briteistä tullut lakka on siis tuollainen jenkkiversio, ja mä en kyllä tullut sen siveltimen kanssa toimeen ollenkaan. Ja en tiedä kuvittelenko vaan, mutta jotenkin tuntuu että laadullisestikin se lakka on vähän erilainen, kuin noi muut omistamani Essiet. Se ei levittynyt ihan yhtä nätisti ja tasaisesti, ja tuntuu et se alkoi heti kuplia. Keksin kuitenkin sekoittaa sitä ja sit sellasta tosi läpinäkyvää nudea Essieä keskenään, ja levitin paksummalla siveltimellä. Silloin lopputulos oli jo paljon, paljon parempi. Hmm, voipi olla että mä vaan oon ehtinyt tottua noiden hiekkalakkojen helppouteen, että senkin takia nää Essiet tuntuu cremepintoineen taas jotenkin vaikeilta. Mut pointtina kuitenkin se, että oon nyt oivaltanut, että kyllä lyhyitäkin kynsiä voi lakata!

Sitten muita juttuja. Kerroinkin lyhyesti, että äidillä oli 50-v juhlat. Se oli sellainen gaala, ensin oli gaalaosuus palkintojenjakoineen ja hienoine esityksineen, sitten gaalaillallinen, ja lopuksi kolme livebändiä. Vieraita oli yli 120. Ostin juhliin harmaan iltapuvun, ja sit heti perään iski pieni meikkikriisi. Mun meikit kun on melkein pelkästään kultaa ja persikkaa, niin nyt koin tarpeelliseksi täydentää varastoja vähän kylmemmillä sävyillä. Mielessä alkoi ihan samantien kummitella Urban Decayn Naked 2 -paletti. Harmi vaan, ettei nyt ollu ihan sitä 45€ laittaa, ja toisekseen ei se kyllä olis ehtinyt juhliin mennessä ees tulla perille. Ratkaisu löytyi onneksi yllättävän läheltä. Karkkipäivässä kirjoitettiin pari viikkoa sitten tästä Viva La Divan "halpisnakupaletista", ja minäpä kipitin ostamaan sen.














Karkkipäivä-linkistä voi käydä toteamassa yhdennäköisyyden tämän ja Naked 2 -paletin välillä. Yllättävän hyvin toi paletti pärjää! Värit on tietysti vähän kuivempia eikä ihan yhtä pigmenttisiä, mutta kyllä sillä gaalameikin teki. Siveltimeen väriä ei oikeastaan saa tarttumaan, mutta tuollaisella vaahtomuoviaplikaattorilla väriä irtoaa ihan kiitettävästi. Mutta kyllä se hintaero selkeesti jollain kuitenkin selittyy. Alla vielä vierekkäin Naked 1 ja Nudie. Oiskohan tässä nyt yhdelle ihmiselle jo tarpeeksi tällaisia sävyjä? :D





















Viva La Diva on kopioi.... eikun siis inspiroitunut Naked-paleteista ihan pakkauskokoa myöten.














Ilmeisesti tuollainen insporoituminen on sitten ihan sallittua.

Kylmäsävyisempää meikkiä silmälläpitäen piti ostaa myös kulta-persikkaiselle, ainoalle poskipunalleni joku kaveri. Tästä kuvasta ei kyllä käy sävy ilmi ollenkaan, mutta pakko kuitenkin näyttää, kuinka kauniin heijastuksen aurinko teki:

Jospa tässä nyt sit ois taas meikkiostokset hetkeksi eteenpäin... 

Ja sitten vielä loppukevennys. Meikkasin äidin sinne gaalaan, ja yritin tehdä meikkaustilanteesta äidille mahdollisimman miellyttävän ja rauhallisen. Aluksi "työpiste" näytti näinkin siistiltä...: 
...mutta kiire ja paniikkihan siinä tietysti tuli. Meikin valmistuttua tila ei ollut enää ihan yhtä harmoninen... ;) 





















Juhlatunnelmiin voisin palata vielä myöhemmin. Nyt kuitenkin täytyy lähteä valmistautumaan oopperan ensi-iltaan!

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Isänpäivä + uus lelu




Pitkästä aikaa! Elämässä on meneillään aika kiireinen jakso. Meiän koulussa tehdään oopperaa, ja ensi viikollakin on luvassa joka arkipäivä harjoitukset klo 18-22. Ainiin, torstaina ei ole, mutta silloinpa minä meen opiskelijakonserttiin esiintymään, eli sillekin illalle ohjelmaa kyllä löytyy. Eikä tässäkään vielä kaikki, ensi lauantaina on nimittäin luvassa äidin 50-vuotispippalot! Kerron niistä lisää sitten joskus.

Kiireisitä viikkoja siis takana ja edessä, ja erityisesti sen takia olikin ihanaa saada olla pari päivää melkein rauhassa porukoiden hellässä huomassa. Ajeltiin sinne lauantaina ja leivottiin äidin kanssa isälle kakku. Tänään, eli sunnuntaina, vietettiin rauhallista isänpäivää koko perheen voimin (harvinaista!!). Syötiin hyvin ja nautittiin toistemme seurasta. Toteutettiin myös vihdoin yksi jo pitkään toteuttamistaan odottanut projekti, jonka tuloksen näette tässä:




Vuosia on välissä varmaan noin 15. Remppojen myötä ovi on vaihtanut puolta, ja kuisti muutenkin vähän siistiytynyt. Porukka kuvissa on kuitenkin samaa, ja voi kuinka rakkaaksi se minulle näiden kaikkien vuosien varrella on tullutkaan! Ihanaa sakkia, kertakaikkiaan. Ja niin koomista, että se, joka tossa ekassa kuvassa on pienin, on nyt kaikista isoin. :)

Ja sitten muihin aiheisiin. Huomasiko kukaan tähänastisissa kuvissa mitään eroa edellisiin? Entä muistaako kukaan, mistä minä oon haaveillu ääneen kesästä asti (pikkupäässäni jo sitäkin kauemmin)?

Mulla on kamera!! Vihdoin!

Kameraksi valkkaantui se Olympuksen E-PL5, mistä varmaan joskus täällä jo haaveilinkin. Juu, juurikin se, mikä on vilkkunut viime kuukausina ihan jokaisessa blogissa. Kameraa on arvosteltu jo vaikka missä, joten itse en sen kummempaa analyysia aio siitä täällä tehdä. Mut käykää lukemassa vaikka tää kirjotus Karkkipäivästä, jos kiinnostaa. Sain kameran tiistaina, mutta tänään oli oikeastaan vasta eka sellanen päivä, ku pääsin kunnolla kokeileen. Aiempina päivinä oon nimittäin ollu aamusta iltaan reissussa, ja jos kotiin tulee vaikka kuudenkin jälkeen, ei valoa liiemmin riitä enää kuvailuihin... Heti, kun vaan saan vähän lisää säästettyä, niin ostan kyllä tuossa Karkkipäivän tekstissäkin kehutun 45mm objektiivin. Mut yllättävän hyvin tuolla kittiputkellakin pärjää, ainakin kun luonnonvaloa on tarpeeksi. Lähinnä oon nyt ehtinyt vaan vähän reenailla, siis niin että samasta kohteesta ottaa n. miljoona kuvaa, kaikki eri säädöillä ja jotenkin yrittää ymmärtää et mikä luku vaikuttaa mihinkin. Näyttää siltä, että kameran rajat ei ihan heti ole tulossa vastaan. Kuvaajan puolelta reeniä tietysti vielä vaaditaan paljon... Mut motivaatioo löytyy! Jospa nyt tulis täällä blogirintamallakin aktivoiduttua, kun on esitellä vähän parempilaatusta kuvaa.

Tarkennuspisteen valinta on yks niistä monista ominaisuuksista, joita pokkariaikana kaipasin...